Tänään sain lopulta vastauksen minne lääkkeet menevät. "Lääkejakaja" lajitteli vanhoja lääkkeitä laatikkoon ja selitti vievänsä ne apteekkiin. Täällä on erikseen työntekijöitä jotka vastaavat lääkkeistä. Täyttävät kaikki dosetit ja laittavat ne sitten kärryihin. Joka kerroksella on oma kärry. Apuhoitajat sitten jakavat kärrystä lääkkeitä asukkaille, enimmäkseen ruoka aikaan. Kärry saa olla koko ajan ruokailu tilassa näkyvillä. Dosetit ovat kuin Suomessakin, mutta suurempia kooltaan. Lääkelista on dosetin päällä ja siinä on lääjetietojen lisäksi asukkaan kuva. Täällä on asukkaiden kuvat laitettu dosetteihin, ruokailutilan seinälle sekä asukkaidenhuoneiden oven viereen. Osa kuvista on kyllä jo sen verran vanhoja, että uusiminen olisi paikallaan.
Täällä sairaanhoitajat auttavat myös syöttämisessä lounas aikaan, joka on siis yhden jälkeen. Myös haavanhoitojen yhteydessä vaihdetaan välillä vaippoja jos tarvis on.
Olen ollut joka päivä eri hoitajan kanssa ja hommatkin vaihtelevat vähän sen mukaan. Joinain päivinä on paljon haavojenhoitoja ja toisina päivinä on enemmän pistoksia. Esim. insuliinia ja  verenohentajia. Myös lihakseen pistoja on pari kertaa kokeiltu. Aijemmissa harjoitteluissani en ole päässyt paljon pistoksia tekemään, joten tämmöinen harjoittelu onkin ihan paikallaan.

Eilen lähdin suoraan töistä junalla käymään San Sebastianissa. Täällä oli parina päivänä niin hyvä ilma, että teki mieli tehdä jotain. Tänään onkin satanut sitten koko päivä, eikä koko viikonloppuna ole luvattu sen parempaa säätä. San Sebastian oli kaunis kaupunki rantansa ja rakennuksiensa puolesta. Ensin ajattelin osallistua opastetulle kävelykierrokselle, mutta myöhästyin siitä. Matka asemalta ei ollut varttia pidempi, mutta ensimmäsitä kertaa kaupungissa ilman karttaa en osunut kohdalle ajoissa vaikka kysyin muutamalta vastaantulijalta ohjeita. Hain sitten turisti infosta turisti kartan ja kiertelin siihen merkittyjä paikkoja (sekä tietenkin ostoskatua). Olin tietenkin pakannut mukaan myös uikkarin ja onneksi rannalta löytyikin säilytyslokero tavaroille ihan pikkurahaa vastaan. Rannalla ja vedessä olikin jo ihan mukavasti porukkaa. Myös veneitä oli kiitettävä rivi parkissa heti uimisalueen jälkeen.
Palasin Eibariin bussilla, joka oli nopeampi vaihtoehto. Kuski ei tosin ymmärtänyt ollenkaan, kun kysyin pysähtyykö bussi koulunläheisellä pysäkillä, mutta kyydissä oli pari matkustajaa jotka eivät puhuneet englantia, mutta ymmärsivät ontuvista englanti yhdistettynä espanjaan selityksistäni, minne olin menossa ja käänsivät asian kuskille.

Tänään töiden jälkeen oli asuntolalla kovin hiljaista. Kerrokseni opiskelijat pääsivät koeviikkonsa jälkeen aloittamaan kesäloman. Ainut asukas lisäkseni tuntuu olevan saksalainen tyttö joka on tullut tänne ystävänsä kanssa harjoitteluun. Johonkin mekaniikkaan liittyvään :D Heidän koulunsa arvostaa täällä saatavaa opetusta asiasta ja täällä oli sopivasti harjoittelupaikka heille. Tämä tyttö, Johanna, asuu heti minun vieressäni. Tunsin itseni kovin suomalaiseksi kun ensimmäinen ajatus oli, että "koko käytävä vapaana ja heti minun viereeni". :D Täällä ovat siis seinät paperia ja itse olen kovin herkkäuninen. Tähän asti olen saanut vähän yrittää jaksaa, koska en ole nukkunut kovin hyvin. Opiskelijat tuntuvat valvovan kovin myöhään ja vaikka he eivät juuri meluamalla melua, niin äänieristys vain on niin kehno.
Kaikki opiskelijat eivät päässeet vielä lomille, joten ei täällä ihan autiota ole.


Kuvia työssäoppimispaikan ruokatilasta ja muutama kuva San Sebastianista. Kauniissa epäjärjestyksessä. Kaupungista olisi saanut montakin nättiä kuvaa, mutta olen niin laisk kuvaamisen suhteen.