sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Kotiin

Viimeisen viikon tapahtumat päivitänkin näin kotisohvalta. Loppu aika meni niin äkkiä, ettei edes blogia ehtinyt/ jaksanut kirjoittaa.

En olekkaan vielä tainnut mainita, että kylän "kuoppamaisuus" näkyy myös rakennus tyylissä. Jotkin talot ovat melko korkealla pääkatuihin nähden ja talojen pihaan kuljetaankin usein portaita, hissillä tai liukuportailla. Tämä sama kaava toistuu monessa kaupungissa. Rakennukset ovat näin myös suojassa tulvalta jos sellainen sattuisi tulemaan. Pari kertaa olen käyttänyt hissiä ihan vain päästäkseni katsomaan maisemia vähän korkeammalta.

Työpaikalla on tietenkin paljon pyörätuoleja ja rollaattoreita. Kysyin, että saavatko asukkaat lainata niitä talolta. Minulle kerrotiin, että asukkaat ostavat apuvälineensä itse ja joskus ne voivat olla kalliitakin, jos haluaa vaikka vähän monipuolisemman rollaattorin. Talon puolesta voi olla käytössä muutamia apuvälineitä, jos jonkun entisen asukkaan omaiset jättävät apuvälineet talolle.
Selitin että meillä on käytössä apuvälinelainaamot, mutta työtoverini eivät ainakaan olleet kuulleet, että Espanjassa olisi tälläistä käytäntöä.

Törmäsin töissä myös lakanaan, johon en ole aijemmissa harjoittelupaikoissa törmännyt. Jotkut dementisoituneet asukkaat repivät vaatteitaan ja raapivat itseään. Täällä ei käytetä öisin haalareita, joita olen tottunut näkemään, vaan asukkaalla on vetoketjullinen lakana. Asukas on muuten kuin tilavassa pussissa, mutta hartioissa on erilliset vetoketjut, jotka muodostavat pienet hihat ja kädet jäävät kokonaan ulkopuolelle. Mielestäni tämä oli ihan toimiva systeemi. Tosin tätä kirjoittaessani huomaan, etten kysynyt miten nämä potilaat puetaan liikkeellä olo aikana. He joita näin olivat petipotilaita. Vetoketjukin oli normaali lukoton versio. Jostain syystä asukkaat antoivat vetoketjun olla suosiolla kiinni.

Viimeisellä viikolla piti tietenkin päästä vielä uimaan Debaan :)
Sain lopulta käytyä myös EIbarin museossa tutustumassa Eibarin historiaan. Museo oli suurempi kuin arvasinkaan. Esillä oli laaja esittely Eibarin aseteollisuudesta, koska siitä Eibar on kai tunnetuin. Museon jälkeen ajoimme sitten vielä autolla ohi uusista ja vanhoista asetehtaista. Kaikkia ei enää ole olemassa samanlaisina kuin ennen, koska tilalle on tullut uusia kauppoja ja asuinrakennuksia.

Museon jälkeen söimme La Kultu nimisessä paikassa pintox leipiä. Paikassa oli tungosta ja asuntolan opiskelijat ainakin ovat väittäneet, että tässä paikassa olisi kylän parhaat pintoxet. Kyllähän nuo maistuivat :)

Torstaina menin töiden jälkeen kävelemään vuorille työkaverin kanssa. En ole aijemmin nähnyt häntä vapaa- ajalla. Hän osasi jonkin verran englantia. Vuorilla ilma oli kostea ja sumuinen, mutta emme antaneet sen haitata meitä. Vuoret olivat ihanan vehreitä. Hyvällä säällä näkisi vuorilta kauas kyliin ja merelle, mutta nyt ei ikävä kyllä näkynyt kuin sumua.

Perjantaina oli haikeaa, koska oli viimeinen työssäoppimispäivä. Olin tehnyt henkilökunnalle hyydykekakun ja työkaveri oli tehnyt kinkku-peruna omeletin. Sain siis vielä viimeisen kerran peruna omelettia, jota täällä tunnutaan syövän usein. Kakku sai kehuja vaikka olin joutunut hieman olemaan luova lempi reseptini kanssa ja tekemään kakun jogurtilla, koska kukaan ei tuntunut ymmärtävän mitä on vaniljakastike.
Töiden jälkeen menin suoraan bussilla Vitoria- Gasteiziin, että ehtisin vielä näkemään Baskimaan "pääkaupungin". Muutamassa tunnissa ehdin hyvin käveleskellä vanhassa kaupungissa, jossa tuntui olevan liikkeellä muitakin turisteja. Sää oli todella kaunis ja lämmin tuona päivänä! Tämä vanha kaupunki poikkesi muista kiertämistäni siinä, että portaita oli paljon enemmän. Selkeä kiertoreitti oli kuitenkin merkitty viitoin ja seurasin sitä turistikarttani kanssa. Ensimmäinen pulma on vain aina löytää turistitoimisto ilman kunnon karttaa.

Lauantaina sää pysyi kauniina ja työkaverini lupasi mennä miehensä ja minun kanssa Urkiola vuorelle. Sinne pääsimme hikoilematta nousemaan autolla. Vuorella oli kiva puisto ja pieni kirkko.

Kiertelimme vähän kauppoja ja illan vietimme syöden heidän parvekkeellaan ja kuunnellen kaupungilta kuuluvaa musiikkia. Myös heidän ystäviään oli käymässä. He eivät tosin puhuneet englantia, joten pääsin todelliseen kielikylpyyn :D
Oli haikeaa lähteä, mutta lupasimme laitella viestejä välillä toisillemme. Ja tietenkin ilmoittaa jos satumme matkustelemaan lähellä toisiamme. Lentoliput Baskimaahan eivät tosin ainakaan tällä hetkellä taida olla kovin edullisia, eikä suoria lentoja ole tarjolla.

Aamulla sain onneksi kyydin lentokentälle koulun puolesta, joten ei tarvinnut matkalaukkujen kanssa yksin hankalasti edetä bussissa.

Matka oli kyllä mukava, enkä kadu että tuli lähdettyä. Aika meni melko nopeasti vaikka välillä olikin ikävä perhettä ja ystäviä. Positiivista oli, että työskentely oli melko samanlaista kuin Suomessa, joten kielimuuri ei vaivannut ihan niin paljon. Ja Google translate työkaverien kännykässä auttoi!
Voin lämpimästi suositella työssäoppimista ulkomailla muillekkin :)

Liukuportaat kadulla

Vuorilla oli myös hevosia läheiseltä maatilalta.

Kartta vuorista. Nousimme Akondiagena (749) ja Garagoitxi (723) vuorille. Sen verran helppo oli kulkureitti, että perus ulkoiluvaatteilla pärjäsi. 

Kirkko Urkiolalla






Tuli käytyä Bilbaon Guggenheimissa

Melkein luulin, että jäisi Guggenheim koira näkemättä, koska se oli aluksi peitelty kunnostamisen ajaksi. Onneksi kunnostaminen ehti tulla valmiiksi :)

Eibarin kaupungintalo


Lähtemässä kotiin. Saattajana Tomas. Ainakin yksi helposti muistettava nimi. Täällä oli välillä ihmisillä melko hankalia nimiä.



Koristeita 

Eibar

Eibar

Eibar. Tuolla oli pieni käsienpesupaikka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti